Teknologia ikääntyvien apuna

Teknologia kehittyy kovaa vauhtia monella alalla. Tekniset ratkaisut ovat jo tuoneet helpotusta moneen yksipuoliseen ja raskaaseen työhön. Lisääntyvä teknologia luo turvallisuutta ja mahdollistaa ikääntyvien kotona asumista pidempään. Teknologian mahdollisuuksia selvitetään, kehitetään ja tutkitaan monella eri taholla. Väestö ikääntyy, laitospaikat vähenevät ja ihmisten tulisi voida asua yhä pidempään kotona. Kotona selviytymisen tueksi on tarjolla monenlaista teknologiaa ja  uusia apuvälineitä saamme varmastikin nähdä myös tulevaisuudessa.

Vanhuspalveluissa työskentelevät näkevät teknologian lisääntymisen hyvänä asiana. Teknologia parantaa ikääntyneiden turvallisuutta ja parantaa hoidon laatua. Esimerkiksi kaatumistunnisteet, ajanvietteeseen liittyvä teknologia, muistiapuvälineet ja paikantavat turvalaiteet nähdään hyödyllisinä. Jo nykyisin käytössä on esimerkiksi erilaisia nostamisen apuvälineitä, jotka helpottavat käytännössä hoitajien työtä. Myös turvapuhelimet ja avunpyyntöjärjestelmät ovat helpottamassa ikääntyvien avunsaantia. Yleisimpiä nyt käytössä olevia laitteita ovatkin asiakastietojärjestelmät, turvapuhelin- eli avunpyyntöjärjestelmät sekä kuntoiluvälineet. Käytössä on myös jonkin verran muistiapuvälineitä, asukkaiden yhteiskäytössä olevia tietokoneita, kaatumistunnisteita, kuvapuhelimia ja paikantavia turvalaitteita. (KÄKÄTE-projekti 2014.)

Ikääntyneen turvallisuutta lisäävät turvapuhelimet, turvarannekkeet ja paikanninlaitteet. Turvapuhelimet ja – rannekkeet mahdollistavat avun hälyttämisen kotiin tai palveluasuntoon, jos ikääntynyt kaatuu tai saa sairauskohtauksen. Näiden laitteiden käyttö edellyttää kuitenkin, että ikääntyvä muistaa tehdä hälytyksen ja hälytinlaite on saatavilla. Turvarannekkeesta ei ole hyötyä, jos se ei ole hädän hetkellä käyttäjänsä ranteessa. Turvallisuutta lisäävät myös nyt jo yleiset ja pakolliset palovaroittimet ja julkisissa tiloissa olevat sammutusjärjestelmät. Omassa kodissaan asuvan turvallisuutta voidaan helposti lisätä sähkölaitteilla, jotka katkaisevat itse virran tietyn ajan kuluttua. Turvallisuutta voi lisätä myös erillisellä liesivahdilla, ovisilmällä, langattomalla ovisilmäkameralla, kodin lukitusjärjestelmällä sekä poistumisvalvonnalla. (KÄKÄTE-projekti 2016.)

Saatavana on myös passiivisia turvalaitteita, jotka seuraavat ikääntyneen hyvinvointia. Mielestäni yksi hyvä keksintö on kukkatolppa, joka seuraa asukkaan hyvinvointia. Se on huomaamaton, pienehkö ja helppo sijoittaa kotiin, vaikkapa juuri kukkapylvääksi. Pylväs seuraa asukkaan liikkumista, asunnosta poistumista, liikkumattomuutta, kaatumisia ja putoamisia. Pylväs tekee automaattisesti hälytyksen, jos jotakin poikkeavaa tapahtuu. Tämä tuo turvallisuutta ikääntyneelle itselleen ja myös hänen omaisilleen. Tieto siitä, että apua on tulossa, vaikkei itse pystyisi tai muistaisi tehdä hälytystä, luo turvallisuutta. Mielestäni tämän on todella hyvä keksintö. Oma edesmennyt isoäitini lojui asuntonsa lattialla kaatumisen seurauksena. Hänellä oli kyllä turvaranneke kädessään, mutta hätäännyttyään hän ei muistanutkaan painaa nappia. Tällainen kukkatolppa olisi tehnyt hälytyksen hänen puolestaan ja apu olisi tullut paljon nopeammin paikalle. (Seniortek 2016.)

Tulevaisuudessa ikääntyneiden automaattinen hyvinvoinnin seuranta tulee varmastikin lisääntymään. Erilaiset rannekkeet ja tunnistimet voivat seurata, unen laatua, valveillaoloaikaa, verenpainetta, aktiivisuustasoa ja jopa ulkoilua. Äkillisistä muutoksista ja pidemmän aikavälin muutoksista lähtee hälytys sovittuun paikkaan. Uusien järjestelmien avulla myös viestittely omaisten ja hoitohenkilökunnan välillä on mahdollista. Tällaiset laitteet soveltuisivat varmastikin hyvin esimerkiksi kotipalvelun asiakkaiden hyvinvoinnin seurantaan. (KÄKÄTE-projekti 2016.)

Teknologia on ikääntyvien apuna ollut jo pitkään. Moottoroidut sängyt ja kuulolaitteet auttavat selviytymään jokapäiväisessä elämässä. Äänikirjat ja helppokäyttöiset kuvapuhelimet voivat tuoda nyt ja tulevaisuudessa mielekästä tekemistä ikääntyvän päivään. Tuotteiden kehittelyssä pitäisi huomioida erityisesti niiden helppokäyttöisyys ja tässä olisi kyllä mielestäni parantamisen varaa. Vaikka ikääntyviä ihmisiä on paljon ja monelle heistä teknisten laitteiden hallinta on vaikeaa, aidosti helppokäyttöisiä puhelimia ja tietokoneista on yllättävän vähän markkinoilla. Puhelimissa ja tietokoneissa on monesti liikaa ominaisuuksia ja valikot eivät aina ole suomen kielellä. Toki ikääntyvissä on paljon henkilöitä, joilla tekniikka onkin hallussa ja ongelmia puhelimien ja tietokoneiden käytössä ei ole. Monet ikääntyneet hallitsevat hyvin tietokoneen käytön ja esimerkiksi Skype-puhelut. Kuitenkin on myös paljon ikääntyviä, jotka tuskastuvat jatkuvasti puhelimien, televisioiden ja tablettien monimutkaisuuteen. Olisi ihanaa, jos heille olisi tarjolla aidosti helppokäyttöisiä ja yksinkertaisia laitteita, joissa olisi olemassa vain tarvittavat ominaisuudet.

Vanhenemisen aiheuttamat toimintakyvyn vajeet aiheuttavat Halmesaaren (2016) mukaan samanlaisia ongelmia ikääntyville kuin nuoremmilla vammaisilla henkilöillä on. Molempien liikkumista helpottavat sähkökäyttöiset pyörätuolit ja sähkömopot. Myös ovien avaamista helpottava teknologia ja moottoroidut keittiön kaapistot mahdollistavat monelle henkilölle selviytymisen kotona. Erilaiset sähkökäyttöiset apuvälineet ovat mahdollistaneet monelle vanhukselle ja vammaiselle kotona asumisen. Monenlaisia apuvälineitä on saatavissa helpottamaan näkemistä, kuulemista, tietokoneen käyttöä ja liikkumista. Teknologian kehitys on mahdollistanut monelle ihmiselle itsenäisyyden ja mahdollisuuden asua kotona.

Kaikki kehitettävä teknologia ei kuitenkaan sovi kaikille ja joskus perinteiset ratkaisut voivat olla sopivampiakin. Olin työharjoittelun aikana tutustumassa ikääntyvien vapaaehtoiskeskus Virsuun Riihimäellä. Siellä oli esittelyssä Menumat-palvelu. Palvelu sisältää laitteen, jossa ruoka lämmitetään sekä pakastimen, johon valmiit ruoka-annokset tuodaan. Ruuat toimitetaan kotiin, minimissään 10 annoksen erissä. Ruokia voi siis tilata etukäteen vaikkapa pariksi viikoksi. Virsun ikääntyneet saivat maistella Menumat-palvelun ruoka-annoksia ja ainakaan he eivät erityisesti pitäneet tarjolla olevista ruuista. Itse jäin miettimään tämän palvelun kohdalla, että eikö tuo muutaman päivän välein tai päivittäin tuotava ateriapalvelu kuitenkin ole useimman kohdalla parempi vaihtoehto. Mikroaaltouuni lämmittää aterian ja kotipalvelun työntekijä voi tarvittaessa tehdä lämmityksen. Mielestäni ateriapalvelussa tärkeää on myös se, että joku ihminen tuo ruuat useamman kerran viikossa kotiin. Näin ainakin jonkinlainen ihmiskontakti tulee ikääntyneelle, jos ei ihan päivittäin, niin ainakin useamman kerran viikossa. (Menumat 2016.)

Teknologia lisääntyy vähitellen hoiva-alalla ja tulemmekin varmasti näkemään monia uusia keksintöjä. Tulevaisuudessa varmaan lääkärin voi tavata tietokoneen välityksellä ja toivottavasti tarjolla on myös reaaliaikaista opastusta itse teknologian käytössä. Teknologia helpottaa hoitajien työtä ja lisää ikääntyvien turvallisuutta sekä mahdollistaa kotona asumista pidempään. Teknologia ei kuitenkaan saa korvata kokonaan ihmistä hoitotyössä. Jokainen meistä tarvitsee inhimillistä hoivaa ja ihmisen kohtaamista. Teknologia voi vapauttaa hoitajien työaikaa hoivaan ja kiireettömään läsnäoloon, mutta mielestäni se ei voi koskaan kokonaan syrjäyttää ihmistä.

-Anita

                                 

Lähteet

Halmesaari, R. 2016. Vanhustenpalvelut ovat monesti myös vammaispalveluita. Viitattu 2.8.2018. http://www.valli.fi/ajankohtaista/blogi/uutta-kohti-vanhustenpalvelut-ovat-monesti-myos-vammaispalveluita/

KÄKÄTE-projekti. 2016. Teknologiatuotteet ja – ratkaisut. Viitattu 2.8.2016. http://www.ikateknologia.fi/fi/teknologiatuotteet-ja-ratkaisut.html

KÄKÄTE-projekti. 2014. Vanhuspalvelujen ammattilaiset pitävät teknologiaa tarpeellisena hoitotyössä. Vanhustyön keskusliitto. Viitattu 2.8.2016. http://www.vtkl.fi/fin/toimimme/ajankohtaista/arkisto/2014/12/vanhuspalvelujen-ammattilaiset-pitavat-teknologiaa-tarpeellisena-hoitotyossa

Menumat. 2016. Itsenäistä elämää kotona. Viitattu 2.8.2016. http://www.menumat.fi/etusivu

Seniortek. 2016. Kukkatolppa. Viitattu 2.8.2016. http://www.seniortek.fi/ratkaisu/kukkatolppa